Vuoden 2013 tavoitteet

Laitetaas heti perään vuoden 2013 tavotteita:

• harjoitellaan itsenäisempää suoritusta, eli jätetään koira tekemään esim. takaakierto itsenäisesti ja ohjaaja jatkaa jo matkaa eteenpäin
• kepit ja kontaktit kun ohjaaja on kauempana
• ohjaaja kirjaa treeneissä saadut vinkit johonkin ylös jotta muistaa ne jatkossakin!!
• keinun suoritukseen vauhtia
• ohjaajaan enemmän vauhtia :)
• 3-luokkaan nousu

Vuonna 2012 se osasi olla taas maailman ihanin koira.

Huh kylläpäs on mennyt aikaa viime kirjoituksesta. Kirjoittelin sivupalkkiin ylös kaikki kisat ja tulokset. Tosiaan viime kirjoituksessa vasta 1-luokassa kisattiin ja nyt jo 3-luokka häämöttää nurkan takana (tai sitten vähän kauempana :) ). Vuodesta 2012 agilitystä jäi siis mieleen  2-luokkaan siirtyminen. Treenattiin koko vuosi kerran viikossa ohjatussa ryhmässä, en muista mitä kaikkia treenitavotteita meillä oli, mutta toivottavasti jotain tuonakin vuonna opittiin :) Ainakin kepeissä otettiin harppaus eteenpäin (ja harppaus takaisin päin tuli hetkellisesti vuonna 2013, mutta nyt taas kepitkin luistaa paremmin kuin koskaan). Uusia ohjauskuvioita tuli opittua isokasa, mutta kun niitä ei kirjoita minnekään ylös ei ne meinaa mieleen jäädä. Kesällä 2012 tuli treeni- ja kisatauko kun Moonalta lähti takajalan kynsi irti. Siitä hommasta opin sen, että kynnen irrotessa verta tulee ihan älyttömästi ja koira harvemmin kuolee verenhukkaan ja välttämättä eläinlääkäriin ei kannata lähteä jos itse osaa tehdä kunnon tassusidoksen (nimimerkillä 170 e köyhempi 5 minuutin eläinlääkärireissusta-> pääasia että koira voi hyvin). Opin myös tekemään vaikka minkälaisia virityksiä tassuun ulkoilun ajaksi jottei se päässyt kastumaan ja Moona oppi kulkemaan aina ulkona 3 jalalla (nykyään osaa kulkea taas neljällä jalalla). Kesällä Moonalla todettiin myös ekan kerran hiiva korvassa ja se kun saatiin hoidettua antibiootilla ja kortisonitipoilla niin koko ihon kunto parani huomattavasti (kunnes se taas talvella huononi hiivan uusiuduttua). Moonan iho-ongelmat jatkuu siis vanhalla kaavalla,  ylämäki,alamäki, ylämäki....Mutta nyt tiedän, että jos se alkaa korvia hankailemaan niin kortisonitippoja korviin ennen kuin kutina leviää koko kroppaan. Nyt ollaan tämä vuosi barffattu ja iho näytti jo tosi hyvältä mutta nyt karva on alkanut taas lähteä ja iho hilseilee tosi paljon joten jotain täytyisi taas tehdä...

Tajusin, että MoonaMonteriMonkkuMähönen täyttää kohta jo 5-vuotta. Mamman vauveli alkaa siis olla jo ihan aikuinen :).  Viimeisen vuoden aikana se on oppinut tulemaan toimeen ilman ongelmia kummipoikani 3-veen kanssa, vahtimaan enemmän rappukäytävää (& tunnistaa posteljoonit ulkoillessakin), ottamaan välillä ihan rennosti, tulemaan paremmin toimeen vieraiden ihmisten kanssa.

Toinen nolla!

Ollaan nyt syksy treenailtu kerran viikossa ohjatussa ryhmässä Hukka-hallin lämpimissä tiloissa. On kyllä niin ihana että on lämmin halli missä treenata, sillä meillä ei ainakaan tulisi mitään jos pitäisi jossain kylmässä rämpiä. Treeneissä on saatu paljon vinkkejä mihin jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulevan vuoden tavoitteena onkin:
1. oppia persjättö (tähän asti menty valssilinjalla, ja jatkossa tarkoitus saada menoa vähän sulavammaksi)
2. minun pitäisi luottaa koiraan ja osata jatkaa rataa vaikka joku kohta menisi pipariksi. Harmittaa ihan älyttömästi se kun virheiden tullessa Moona alkaa epäröimään ja se katsoo minua niin surullisena kun tuli tehtyä väärin. Se on kyllä maailman ihanin koira <3 Nyt jatkossa yritän tsempata sitä enemmän ja merkitä valmiiksi paikkoja radalla jollon kehun sitä.
3. saada kepeille vauhtia. Välillä menee tosi hienolla vauhdilla mutta sitten taas välillä niiiiiiiin hitaasti.
4. nousu kakkosiin :)

Marraskuussa kisattiin hallilla 3 kisaa. Ensimmäinen oli agirata, josta tuli toinen nolla kirjaan. Rata tuntui aika helpolta, ja jotenkin lähin suorittamaan sitä ilman paineita, jonka vuoksi se menikin niin hyvin.

Lähtö oli siis vasemmalta ylhäältä.

Toiselta agiradalta ja hyppäriltä taisi sitten tulla hyllyt, latistun heti jos tulee jossain virhe, huokasen syvään ja ajattelen ettei ole mitään väliä miten loppurata menee. Mutta siihen olen tyytyväinen että aika meillä on nyt hyvin riittänyt ja se että virheet ollut pieniä, joita ei tulisi jos vaan ohjaisin tarpeeksi varmasti. Joten jospa nyt ennen kesää se viimeinen nolla tulisi.

Tänään treeneissä oli kolmen agiryhmän yhteinen leikkimielinen pikkujoulukisa, ratana oli 2 luokan hyppäri. Yllätykseksi rata ei nyt ihan kauheen vaikea ollut. Hankalin kohta oli ekan putken jälkeen, ajattelin että jos osattais tekisin persjätön, mutta koska ei osata ajattelin tehdä valssin. Loppujen lopuksi en tehnyt kumpaakaan vaan jäin väärälle puolelle koiraa ja jouduin tekemään takana leikkauksen. Toista putkea edeltävälle hypylle tein sylikäännöksen, joka Moonalle sopii hyvin (vaikkei sitä nyt ihan oikein ehkä tehdä). Loppurata meni sitten hyvin, paitsi keppejä ennen Moona alkoi haistella maata ja siinä sitten kiersi ekan välin väärältä puolelta. Lopputulos oli 10 vp ja toinen sija :)

Lähtö oli vasemmalta alhaalta.

Ensimmäinen nolla, jee :)

Kisattiin omissa kisoissa 13.8.11. Osallistuttiin kaikkiin kolmeen kisaan (2xagi, 1xhyppy). Tuomarina kaikilla radoilla oli Heidi Viitaniemi. Aamulla mietin, että mitähän tästä vielä tulee, 3 tunnin yöunien jälkeen olo ei nimittäin ollut kovin hehkeä. Meinasin jo että jätänkö ensimmäisen radan välistä mutta raahauduin puoli väkisin paikalle.

Kisattiin taas onnennumerolla 1, joten en kerennyt touhuamaan Moonan kanssa mitään rataan tutustumisen jälkeen vaan paineltiin suoraan lähtöön. Moona ei meinannut millään asettua paikoilleen ja lopulta en jaksanut enää korjata sen asentoa vaan annoin sen jäädä hölmösti ja varastaa vähän. Koko radan ajan tuntui ettei vaan mikään toimi (kerrasta viisastuneena pakko mennä ajoissa nukkumaan kisaviikonloppuina!!). Moona kuitenkin paineli mukavalla vauhdilla rataa läpi. Kepeiltä tuli sitten eka 5 vp, se haki väärän välin vaikka aina aiemmin se on hakenut alun oikein. Radan lopussa tuli vielä toinen 5 vp kun Moona lähti painelemaan ympäri kenttää (itse pysähdyin ja jäin odottamaan sitä putkesta, kun se tuli ulos sieltä, ei se voinut tietää minne pitäisi mennä kun ohjaaja vaan töröttää paikoillaan rintamasuunta ihan väärään suuntaan...). Radalta siis 10 vp + yliaikaa, mutta tuloksena kuitenkin 3.sija :). Olin ihan täpinöissäni kuullessani tulokset makoillessani puoli kuolleena autossa, olin jo niin luovuttamassa mutta tuosta sain lisäpotkua tsempata paremmin seuraaviin lähtöihin.

Seuraavaksi oli sitten hyppäri, ajattelin että nyt otan kepit oikein varman päältä mutta taas ohjasin jotenkin onnettomasti niille ja Moona meni väärään väliin. Kepit oli heti toinen esteradalla, mutta päätin että vaikka ne nyt meni miten meni niin loppu mennään täysillä. Ja loppuun päästiinkin sitten ilman muita virheitä, aikakin olisi tällä kertaa riittänyt hyvin. Meillä sopii niin paljon paremmin nopeet hyppyradat, sillä harkoissa harjotellaan paljon tiukkoja käännöksiä ja erilaisia ohjauskuvioita, niin kisoissa jos esteiden välimatka on suuri on Moonakin ihan ihmeissään että hei missäs ne esteet oikein on. Tältä radalta siis 5 vp, -3,51 ja 4.sija.

Viimeinen rata tuntui heti rataan tutustumisessa mukavalta, ja itselläkin alkoi olla jo parempi olo (tiesi että tämän radan jälkeen pääsee nukkumaan :) ). Rata menikin älyttömän hyvin, nyt otin kepeillä Moonan kunnolla haltuun ja ohjasin sen rauhassa, ja niin kepit suoritettiin ilman virheitä eikä muustakaan virheitä tullut. Sitten jännitinkin tovin mitenkä ajan kanssa kävi, ja kun epäviralliset tulokset kuulutettiin olin yhtä hymyä, eka NOLLA, olin ehkä maailman ylpein omistaessani maailman parhaan koiran.

Viimeisessä lähdössä kolme parasta koiraa oli kisan kaikki kääpiöpinserit, oikea rotu oli siis edustettuna palkintopallilla :)

Kesän kuulumisia

Kesä mennyt nopsaan, minun aika mennyt töissä kun Sami ja Moona ovat saaneet nauttia mökkielämästä. Meidän mökki sijaitsee omassa saaressa, joten Moona saa juosta ja tonkia mielin määrin. Yleensä sen suurin tehtävä kuitenkin on löytää kaikista aurinkoisin ja lämpöisin kohta, jossa se voi sitten löhötä loppu päivän.

Agilitykisat on nyt tauolla elokuuhun asti, 3-vuorotyöläisen vapaat viikonloput on harvassa. Onneksi olen kuitenkin saanut järjestettyä vuorot niin että päästään aina maanantaisin treeneihin. Aikaisemmin pelkäsin että ollaan liian hitaita, mutta kyllä se niin taitaa olla että vaan minä olen liian hidas. Helpoilla radoilla ollaan päästy jo hyvään vauhtiin. Viime kerralla tehtiin 3-luokan rataa, jossa oli vaikeita putkeen vientejä ja tiesmitä jenkkikäännöksiä niin silloin tuntui että joutui kaiiken energian keskittämään ohjauskuvioihin. Moona on kyllä osoittanut että se kyllä tekee radalla kaiken minkä siltä pyytää, joskus se kattoo vähän kummissaan että täh mitä sä nyt tarkotat mutta kunhan itse ohjaa huolellisesti niin kaikki onnistuu :)

Viikko sitten käytiin ottamassa rokotuksetkin kuntoon. Otettiin rabies ja 4-rokote samaan aikaan, ei tarvitse ihan heti olla menossa taas pistettäväksi. Viime kerralla rokotus oli ihan työn ja tuskan takana, mutta nyt se onnistui hienosti (ainakin viime kertaan nähden). Hieman pöydällä yritti pakoon, mutta saatiin kuitenkin siinä pistettyä.  

Ekat ja tokat kisat.

Ensimmäinen kisadebyytti meillä oli omissa Hukka-Putken kisoissa 14.-15.5.11. Oltiin treenattu koko talvi samassa hallissa, joten itse kisaa ei tarvinnut kovin jännittää. Asennoiduin, että kisa olisi kuin mikä tahansa treenikerta, enemmän jännitti koiran mittaaminen. Itse mittaaminen meni hyvin, kun tuomari silmämääräisesti sanoi, että selvä mini, mutta sirun katsominen tuotti vaikeuksia... pitäisi ehkäpä treenailla vähän tuota vieraiden ihmisten luoksepäästämistä enemmän :/

Osallistuttiin agilityradalle ja hyppyradalle. Agirata alkoi hyvin, toiselle putkelle mentäessä Moona yllätti ja päätti käydä tsekkaamassa koetoimitsijat. Kepit taidettiin ottaa tällä radalla alusta, en muista aloittiko väärästä välistä vai jäikö joku välistä.  Loppuradalla piti ottaa vielä pussi uudestaan. Hylly tuli siis tältä radalta. Olin kuitenkin tyytyväinen rataan, sillä itse muistin radan (Jee, olen jännittänyt aina että mitenkä ne radat voi oppia 5 minuutissa..), kontaktit meni ihan ok ja pöytäkin onnistui vaikka sitä on treenattu vaan pari kertaa.

Hyppyrata tuntui rataan tutustumisessa ihan iisille, kunhan vaan muistaisi oikeat putkien päät ja muistaisi vaihtaa itse puolta suunnitellusti. Radalta opin, että aina pitää muistaa lähettää putkeen vähän kauempaa, Moona aina pysähtyy putken suulle jos itse menee liian lähelle suuta ja oma vauhti pysähtyy. Virheet meille kuitenkin tuli radalla renkaasta, jonka Moona hyppäsi välistä ja kepeiltä. Harmittaa ihan tosi paljon kun kepit Moona lähti tekemään ensimmäistä kertaa ikinä hirveellä innolla ja sitten se säikähti kun keppien vieressä rappusissa liikkui porukkaa. Moona vaan haukkui kaikkia kentän laidalla seisovia ihmisiä, välillä pujotteli muutaman kepin ja sitten palasi taas haukkumaan. Lopulta saatiin tehtyä kepit jotenkuten loppuun ja loppurataan Moona pystyi taas keskittymään. Hylly tältäkin radalta. Radasta jäi kuitenkin hyvä mieli, sillä me ei tehty mitään mokia vaan ne ihmiset siellä rappusissa olivat vaan väärään aikaan väärässä paikassa :) 

Toiset kisat olivat viikko sitten Maaningalla (KPSH) 12.6.11. Osallistuttiin molemmille agiradoille. Oltiin ensimmäiset lähtijät ja vähän jänskätti mitenkä yksin selviän kun rataan tutustumisen jälkeen pitäisi olla heti koira valmiina lähtölinjalla. Onneksi sain auton ihan radan viereen ja kerkesin hyvin hakea koiran ja temppuilla hetken sen kanssa ennen lähtöä. Ensimmäinen rata tuntui menevän hyvin, päätin että kontakteilta en odottele täydellisyyttä vaan jatketaan matkaa heti kun koira alastuloalueella (Moona kun ei vieläkään oikein tiedä mihin kohti kontaktia pitäisi jäädä vaan hidastelee koko alastulon..) ja näin ainakin nyt kontaktiesteet toimi. Viimeisellä esteellä mietin, että suoritettiinko me oikeesti virheettä koko rata, itse heti ajattelin että varmasti olen unohtanut jonkun esteen kokonaan tms. Kun kuulin kuuluttajan sanovan, että hienosti kisojen ensimmäinen rata aloitettu, ajattelin että kyllä me ainakin joku tulos saatiin. Ja niinhän siitä tuli 0-rata, vaikkakin sitten yliaikaa tuli + 3sek... Tällä tuloksella oltiin neljänsiä :)

Toinen agirata vaikutti paljon vaikeammalta mitä ensimmäinen, mutta sekin meni oikein hyvin. Renkaalta tuli 5 vp:ttä, väärästä välistä hypättiin taas ja se jouduttiin ottamaan uusiksi, muuten rata puhtaasti, yliaikaa +5 sek. ja 5.sija. Vähän pitäisi saada lisää vauhtia, sillä itsestä tuntui että välillä joutui houkuttelemaan Moonaa eteenpäin, tietysti lämmintä oli yli 20 astetta joten ei ihan paras keli kisatakaan. Nyt onkin aloitettu kunnon kohotus jotta mamman tossut liikkuisivat vähän nopeampaa ja pitäisi keksiä mitenkä saisi tuohon pikkupinseriin riehakkuutta ja intoa radoille :)